Launo jäi vielä hetkeksi paikalleen, vaikka tiesi jo, ettei saisi heitä enää kiinni. Tumman auton punaiset takavalot olivat vilahtaneet kadunkulmassa, ja sen jälkeen oli ollut vain liikennettä, harmaata asfalttia ja tihkusateen raitoja ikkunalaseissa. Kello oli 19.53. Hän oli kirjoittanut sen mieleensä, ei paperille. Vielä ei ollut sen aika. Hän veti takin kaulusta ylemmäs ja lähti kävelemään hitaasti takaisinpäin, kohti sivukatua, jonne oli jättänyt autonsa. Kymmenen minuutin kävely ei ollut pitkä, mutta riittävä siihen, että ehtisi miettiä, mitä seuraavaksi.

Launo stayed still for another moment, though he already knew that he couldn't catch up with them anymore. The dark car's red taillights flashed at the corner of the street, and after that, there was nothing but traffic, grey asphalt and streaks of drizzle on the window glasses. It was 7:53 p.m. He had committed the time to memory, not paper. It wasn't the moment for that yet. He pulled up the collar of the coat and started to walk slowly back to the side street where he had left his car. The ten-minute walk wasn't long, but enough to think about what to do next.

* vilahtaa : to flash

* kulma : corner

* harmaa : grey

* tihkusade : drizzle(light rain)

* raita : stripe

* kaulus : collar