Anna nyökkäsi, astui hissiin ja katsoi Ellaa, kunnes ovet sulkeutuivat. Ella jäi seisomaan tyhjään aulaan. Hänen rintaansa puristi. Hän halusi tehdä jotain, antaa Annalle jotain, mikä kantaisi tämän läpi tulevan yön. Ella palasi työpisteelleen ja otti puhelimensa. Hän tiesi, että viestit olivat vaarallisia, mutta hän uskoi, että Anna pitäisi puhelimensa lukittuna. Hän halusi naisen tietävän, ettei hän ollut yksin siinä talossa, joka oli täynnä varjoja.

Anna nodded, stepped into the elevator and looked at Ella until the doors were closed. Ella remained standing in the empty lobby. Her chest was tight. She wanted to do something, give Anna something that would make her get through the coming night. Ella returned to her workstation and took her phone. She knew that messages were dangerous but believed Anna had kept her phone locked. She wanted the woman to know that she wasn't alone in that house which was full of shadows.