"Sä et pärjää", Ella vastasi, ja hänen äänensä oli täynnä sellaista lempeyttä ja varmuutta, jota Annalle ei ollut koskaan suotu. "Sä vain kuihdut pois. Ja mä en aio katsoa sitä vierestä." Ella nousi hitaasti seisomaan, mutta ei perääntynyt. Hän pysyi aivan Annan edessä. Hän nosti kätensä ja siirsi hyvin hitaasti yhden irtosuortuvan Annan kasvoilta. Hänen sormenpäänsä hipaisi Annan korvanlehteä ja leukalinjaa. Se oli ele, joka oli täynnä sellaista hellyyttä, jota Anna ei muistanut enää olevan olemassakaan. Se tuntui kotiinpaluulta, jollaista hän ei ollut koskaan kokenut.

"You're not okay," Ella responded, and her voice was full of gentleness and certainty Anna hadn't ever been given. "You'll just wither away. And I'm not going to watch that from the sidelines." Ella stood up slowly but didn't step back. She stayed right in front of Anna. She lifted her hand and very slowly moved a loose strand of hair from Anna's face. Her fingertips lightly touched Anna's ear lobe and jawline. That was a gesture full of affection which Anna no longer remembered existed. It felt like homecoming, the kind of which she hadn't ever experienced.

* pärjätä : to be fine, to be okay

* lempeys : gentleness

* lempeä : gentle

* suoda : (transitive) to give, allow, permit, grant

* kuihtua : (intransitive) to wilt, wither

* perääntyä : (intransitive) to back off, back away

* siirtää : (transitive) to move

* suortuva : a wisp of hair

* irto- : loose

* hipaista : (transitive, usually atelic)

* korvalehti : to touch lightly

* leukalinja : jawline

* leuka : jaw

* linja : line

* ele : gesture, sign

* hellyys : affection

* kotiinpaluu : coming back home

* paluu : return, going back