Kirsti siinä istuessaan ymmärtää, että Airisto tahtoisi kertoa itsestään. Hän oli aloittanut puhua vaipasta voidakseen johtaa puheen itseensä. Mutta Kirstin tekisi mieli sanoa hänelle tietävänsä jo kaikki edeltäpäin. Airiston ei tarvitsisi muuta kuin hiukan hymyillä hänelle, niin hän jo tietäisi kaikki. Hän tahtoisi sanoa, ettei siihen mitään sanoja tarvita. Se olisi kauniimpaa ilman sanoja. Mutta Airisto alkaa hänelle kertoa. Kysyy, missä tarkoituksessa Kirsti luulee ihmisten yleensä matkustelevan. Aikaa tappaakseen ja rahaa hävittääkseenkö vai oppiakseen ja kehittyäkseen kenties? Ja oliko Kirsti kuullut siitä, että voi matkustaa itseään pakoon? Sekin oli näet yksi tapa matkustaa.

As she sits there, Kirsti understands that Airisto would like to tell her about himself. He had begun to talk about the cloak so that he could lead the conversation to himself. But Kirsti would feel like saying to him that she already knows everything. Airisto would need nothing but to smile a bit at her, yes, she would already know everything. She would like to say that no words are necessary. It would be more beautiful without words. But Airisto begins to tell her. He asks what purpose Kirsti thinks people usually travel for. To kill time and waste money or probably to learn and grow? And had Kirsti heard that they can travel to escape from themselves? It was, you know, also a way of traveling.

* vaippa : cloak

* edeltäpäin : in advance

* yleensä : usually, normally, typically, generally, on average

* tappaa : (transitive) to kill

* hävittää : (transitive) to waste, squander

* kehittyä : (intransitive) to develop (into), evolve (into)

* kenties : possibly, perhaps

* pako : escape

* paeta : (transitive, usually atelic) to flee, run away (from), escape

* näet : you see, you know