Päivät kuluivat, eivät he puhuneet asiasta. Yritin päätellä äidin ilmeistä ja äänestä, mitä hän mietti. Olin mahdollisimman helppo lapsi. En huudellut rantaan katsomaan jokaista onkimaani kalaa, autoin kotitöissä, kerroin miten ihana kesä minulla oli ja kuinka hyvältä kaikki maistui, talkkunaviilikin. Äiti katsoi minua ja hymyili, ei se ollut aitoa. Oli samanlainen valheellinen hyvänolontunne kuin ennen ukkosenilmaa. Tiesi, että sellaista lämpöä seuraa rankkasade, kattoa hakkaavat rakeet.

Days passed by, they didn't talk about the thing. I tried to figure out what my mom was thinking about from her expressions and voice. I was as easy a child as possible. I didn't shout to the shore to see every fish I caught, helped with housework, and told her how wonderful the summer was for me and how good everything tasted, even talkkunaviili. My mom looked at me and smiled, that wasn't real. It was a kind of false feeling of happiness as if it was before a thunderstorm. It was known that such warmth would be followed by heavy rain and hailstones would hit the roof.

* kulua : (intransitive) (of time) to go by, pass by

* päätellä : (transitive, logic) to conclude, draw a conclusion, decide, deduce (with elative "from")

* huudella : frequentative of huutaa ("to shout, yell")

* onkia : to fish

* kotityö : (often used in plural) housework

* ihana : lovely, adorable, wonderful, fabulous, fantastic

* maistua : (intransitive) to taste (have a taste) (with ablative)

* viili : a Finnish cultured milk product

* aito : real, authentic, genuine

* valheellinen : false, untrue, untruthful

* valhe : lie

* hyvänolontunne : sense of well-being, feeling of happiness

* ukkosenilma : thunderstorm

* rankkasade : heavy rain

* rankka : intense

* katto : roof

* rae : hailstone, hail

* hakata : to hit something repeatedly