Mulla on kaksi kolliherraa, Leo ja Zoro, ja täytyy sanoa, että tää kaksikko pitää mut jatkuvasti varpaillaan.

Leo on meidän porukan seniori ja luonteeltaan äärimmäisen flegmaattinen. Sillä on kuitenkin yksi sangen kallis harrastus, nimittäin mekaanisten näppäimistöjen kurittaminen. Aina kun uppoudun editoimaan tai säveltämään, Leo päättää tulla tarjoamaan ”assistentin” panostaan ja marssii itsevaltaisesti suoraan näppäimistön yli. Se on onnistunut jollain ilveellä telomaan jo useamman laitteen käyttökelvottomaksi, mutta minkäs teet. Oon lopulta vain alistunut kohtalooni ja hankkinut uusia, koska se tuntuu olevan herralle päivän kohokohta. 🥲

Sitten on Zoro, joka on mun silmissä edelleen se perheen kuopus, vaikka pentuajat ovatkin jo kaukana takana. Nimi juontaa juurensa One Piece -mangasta, jota tuli kahlattua läpi muksuna. Zorokin on kunnostautunut tuhoamisen saralla, mutta sen kohteena ovat jostain syystä perinteiset paperiset liukuovet. Se onnistuu kerta toisensa jälkeen puhkomaan ne, ja niitä onkin saanut uusia jo kyllästymiseen asti. Kyseessä on sen oma outo päähänpistos, jolle ei voi muuta kuin huokailla. 😪

Vaikka nää kaksi ovatkin välillä melko tyyriitä kämppäkavereita, en kyllä mistään hinnasta luopuisi niistä.