Jonain päivänä koittaisi sekin yö, kun Deneb ei enää loistaisi yötaivaalla. Tosin ennen sitä yötaivastakaan ei olisi sellaisena kuin se tuona yönä oli. Yö lakkaisi olemasta, koska maapalloa ei olisi. Ei olisi maapallon liikettä, jossa sen puolet vaihtuivat valoisasta pimeäksi. Se oli lohduttavaa. Jos maapallo lakkaisi olemasta, silloin täytyisi Bardiyankin lakata. Hän vilkaisi vielä viimeisen kerran solisevan ja yön pimeydessä lumoavasti valaistun peristyylipihansa yli ja katsoi Denebiä.

One day, the night would come, too, when Deneb doesn't shine anymore in the night sky. But before that, there would be no night sky as it was that night. Night would stop existing because there would be no Earth. There would be no movement of the Earth with which its halves changed from brightness to darkness. It was comforting. If the Earth stops existing, then Bardiya would have to stop, too. He glanced again lastly across the tinkling and enchantingly illuminated peristyle yard in the darkness of the night and looked at Deneb.

* koittaa : (intransitive, of a time, season or new era) to begin, come

* loistaa : (intransitive) to shine, glow, glare, sparkle (to emit light)

* tosin : however

* liike : motion, movement

* vaihtua : (intransitive) to change

* valoisa : bright, full of light

* vilkaista : (intransitive) to glance, take a look

* solista :

* lumoava : enchanting, fascinating

* lumota : (transitive) to enchant

* valaista : (transitive) to light, illuminate