Kuvassa on näkyni palatessani kotiin pari viikkoa sitten. Saavuin talooni ja näin tämän kissan etuoveni edessä. Se istui tyylisenä ja peseytyi. Huomatessaan minua, se lopetti peseytymisen ja tuijotti minuun. Lopetin kävelemisen ja tuijotin takaisin kissaan. En halunnut tuijottaa, koska tämä on aggressiivista kissoille, mutta katsoin sitä miettiessäni, mitä minun pitäisi tehdä seuraavana.

En halunnut häiritä kissaa. Peseytyminen on tärkeää, enkä tykkää itse, jos minua häiritsee tällaisessa tilanteessa. Kissa oli nähtävästi valinnut hyvä paikka istua auringossa, mutta myös turvassa nurkassa, josta se voisi nähdä kaikkea, mitä tapahtuu kadulla. Odotin, että se voisi saada peseytyminen valmiiksi ja päättää minne mennä seuraavaksi.

Tunnistin kissan, koska olen nähnyt kaksi uutta mustavalkoista kissaa paljon tänä vuonna. Ne asuvat talossa omaa taloani vastapäätä. Ne ovat ilmeisesti nuoria ja aktiivisia; ne kävelevät usein kadulla ja näen ne usein talon katollakin! Ne ovat rohkeita, mutta ei kovin ystävällisiä: ne välttävät vieraita ihmisiä kadulla, mikä on hyvä tapa.

Odotin vähän ja sitten päätin, että reagoin tyhmästi. Se on oma taloni ja minun pitäisi vain käydä sisään, kun haluan – tämä kissa ei hallitsee minua! Pyysin anteeksi kävellessäni ovelleni, kun kissa juoksi pois ärtyneenä. Toivottavasti se löysi hyvän uuden paikan!