Seuraava teksti on vastaus tehtävään, joka pyytää suorittavia esittämään mielenpiteensä seuravasta kysymyksestä: "Ekologinen matkailu – toiveajatteluako?"
Korona-aika oli kaikille haastava aikakausi. Kaikkihan jämähtivät kotiinsa, kuntosalit suljettiin ja maskia oli pakko pitää päässä joka ostosreissulla. Niinä aikoina näkyi ensimmäistä kertaa kuinka valmiita ollaan luopumaan elintavoistamme yhteiskunnan hyväksi, eikä paljoa valmiutta näkynytkään. Eihän siis ole syytä epäillä, että yhteiskunnan mittainen muutos on nurkan takana matkailutapojemme suhteen. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, onko jokainen meistä valmis muuttamaan matkailutapojamme, vaan onko ekologinen matkailu edes mahdollista. Vastatakseen tähän yksi juttu on kysyttävä alta pois, mitä tarkoitetaan ekologisella matkailulla. Minä pidän sitä itsestään selvänä tosiasiana, ettemme koskaan pääse matkailemaan ilman henkilökohtaisten päästöjen lisääntymistä. En toisaalta pidä tätä riittävän hyvänä syynä estää ihmisiä kokonaan matkailemasta, kun pidän sellaista seikkailunjanoa pääsemättömänä osana ihmisluonnetta.
Onko sitten keinoja, millä hiilipäästöjä voitaisiin vähentää jonkin verran matkustellessa? Keinoja onkin paljon, nykyään lentoyhtiöt tarjoaa kaikenlaisia paketteja, jotka kuulemma korvaavat lennon hiilipäästöt istuttamalla niin sanottuja hiilinielumetsiä, vaikka kehotan kaikkia tutkimaan sellaisia tarjouksia perimmäisesti, kun yhtiöillähän on tapana keplotella itselleen rahaa viherpesemällä päästöjään. Toinen tapa vähentää päästöjä on matkustella lähimpänä kotia. Eihän tämä ole niin tylsää, kuin ehkä luuletkaan. Olin asunut Englannissa reilut 22 vuotta ennen kuin matkustin ensimmäistä kertaa Suomeen, missä viihdyn edelleenkin! Tämä taitaa olla aika hyvä todiste siitä, että lähimatkat voivat olla yhtä hauskaa kuin pitkätkin. Lyhyillä matkoilla on muitakin etuja päästöihin katsoen, esimerkiksi on helpompi matkustella ympäri Eurooppaa junalla tai laivalla, mikä on hyvä tapa sekä säästää rahaa että kiristää päästöjä.
Onko ekologinen matkailu toiveajattelua? Ei ainakaan minun mielestä, vaan jokaisen meistä on sopeuduttava näihin uusiin olosuhteisiin, jotka enemmin tai myöhemmin tulevat rajoittamaan sen, millä tavoin on mahdollista matkailla vastuullisesti.
Kiitos lukemisesta ja odotan innolla kaikkia korjauksia!
Great post! These questions are always more complex than they appear on the surface. There are so many factors to consider when trying to assess the environmental impact of an activity and the potential benefits of that activity, which are often abstract and difficult to measure! As just one example, it is often said that the national parks in America are being "loved to death" by the sheer number of people who tromp through them each year. But I do think that a middle road - as you suggest - is better than either extreme. Each person should try to be mindful and make informed decisions. And, not just for travel! After all, the average person spends the vast majority of his or her life at home... 😉