Pari viikkoa sitten kävin potkunyrkkeilytunnilla helteestä huolimatta. Harjoittelimme monenlaisia liikeitä ilman sääntöjä, mistä en tykkää lainkaan. Improvisaatio ei ole helppoa, eikä niin turvallista kuin rutiineja. Lisäksi meidän piti vaihtaa harjoituskumppani kahden minuutin välein. Joe on ihana tyyppi, mutta hän ei ole tosi hyvä improvisaatiossa ja hän potkaisi minua väärään suuntaan. Vasen käteni taivutti taaksepäin liian paljon ja tunsin heti kipeyttä keskisormessa ja nimettömässä. Jatkoin harjoitusta toivoessani, ettei siitä tulisi mitään pitkäaikainen. Itse asiassa, kun menin nukkumaan sinä iltana nimetön ei enää sattunut.

Mutta kun heräsin seuraavana aamuna huomasin, että keskisormeni oli pahemmassa kunnossa: violetti ja turvonnut, enkä pystynyt liikuttamaan sitä enemmän kuin pari millimetriä. Luin tällaisista oireista NHS:s verkkosivulta , ja sain tietää, että minun piti soittaa 111:lle. (Tämä on Englannissa hätänumero, kun hätätilanne ei ole hengenvaarallista.) Soitin 111:lle ja neuvoja käski minut menemään Urgent Treatment Centre (UTC) seuraavassa neljässä tunnissa. Tilasin taksin ja saavuin sinne puoli kahdeksalta. Kerroin UTC:n vastaanottovirkailijalle, että 111 lähetti minut tänne sormeni takia, ja hän sanoi, että 111 on tyhmä, koska siellä ei ole röntgenlaitetta. Pyysin anteeksi, vaikka tämä ei ollut minun virheeni (tämä on brittiläinen tapa). Kysyin, mitä minun pitäisi tehdä. Hän meni vastentahtoisesti pyytämään apua lääkäriltä, joka tuli katsomaan sormeni ja käski minut menemään ensiapuun. Onneksi sinne oli vain viiden minuutin kävelymatka.

Ensiavulla sain röntgenkuvaksen melko nopeasti, mutta sitten minun piti odottaa odotushuoneessa. Siellä oli parikymmentiä henkilöä ja odotusaika kerrottiin olevan noin 6 tuntia. Onneksi lääkäri kutsui minua vain puolentoista tunnin kuluttua. Hän näytti minulle röntgenkuvauksen, jossa oli tosi pieni murtuma nivelessä. Hän kiinnitti keskisormeni nimettömään ja antoi minulle paperin, jolla voisin saada lisäneuvoja Hand Therapy -työntekijältä. Ei ole mahdollista varata aikaa, mutta keskus on avoinna joka päivä. Kysyin, milloin minun piti käydä siellä, ehkä viikon jälkeen? Hän sanoi, että voisin käydä siellä milloin tahansa: apu olisi saatavilla kuusi viikkoa. Olisin mieluummin halunnut enemmän tietoa.

Kävin Hand Therapy -keskuksessa seuraavana keskiviikkona (en ole töissä keskiviikkoisin) ja sain vihdoin tosi hyvää apua. Nainen kertoi, että sormeni pitää olla kiinitetty toiseen sormeen kaksi viikkoa, enkä voi palata potkunyrkkeilytunneille kuuteen viikkoon. Teen fysioterapiaharjoituksia kolme kertaa päivässä ja sain toisen ajan neuvojan kanssa kahden viikon kuluttua. En ollut tyytyväinen kokemukseeni UTC:ssä tai ensiavulla, mutta Hand Therapy fysioterapeutteineen on ihana palvelu.