Vau, en ole kirjoittanut kolmeen viikkoon! Onko tämä pisin taukoni koskaan? Lomani ja YKI-kokeen jälkeen päätin pitää tauon opiskelusta ja vain rentoutua. Muistin, että koulussa oli pitkä kesäloma, jolloin emme opiskelleet, jotta olisimme virkeitä ja täynnä energiaa ja intoa, kun kouluaika alkoi taas syyskuussa. Ehkä tauko nytkin tekisi hyvä minulle.

Olen jatkanut käyttää suomea passiivisesti, koska kuuntelen podcasteja ja luen suomenkielisiä kirjoja, ja puhun suomea vielä joka sunnuntai kielikaverini kanssa, mutta siinä kaikki. Minulla on vähän ikävä sitä, mutta olen myös puhunut itselleni ruotsiksi ja nauttinut tästä niin paljon, että haluaisin ehkä saada uuden kielikaverin, jonka kanssa voisin puhua ruotsia.

Huhtikuun lähtien minulla on kuitenkin tosi paljon tekemistä viljelypuutarhassani. Tänä vuodenaikana on ihana, koska kylvin siemeniä ja katson innolla niiden itämistä. Kissani varmasti ei tykkää tästä vuodenajasta niin paljon kuin minä, koska sillä ei ole enää tilaa ikkunalaudalla. Mutta nyt ulkona on lämmintä ja se voi nukkua koko päivän mukavalla tuolilla terassilla.

Tänään on oma päiväni, jolloin minulla ei ollut mitään suunniteltu (tahallaan). Olen puuhannut viljelypalstallani, pitänyt pitkän kahvitauon terrassilla, käynyt ostamassa vihanneksia lähikaupasta, kirjoittanut tässä ja nyt aion laittaa hyvää ruokaa illalliselleni. Sen jälkeen ehkä luen kirjaa, ehkä ratkaisen kinkkisiä sudokuja tai ehkä katson televisiota. Voin tehdä mitä tahansa, juuri niin kuin haluan hetkessä. Eikö tämä tunnu ihanalta?