Olen töissä yliopistossa ja yliopistoiden tavoite on kehittää ja parantaa yhteisöä ja maailmaa. Sen vuoksi jokainen työntekijä saa viisi vapaatyöpäivää joka vuosi, joina hän voi työskennellä joku hyväntekeväisyysjärjestöä varten. Kollegani on nyt järjestänyt kaksi tällaista päivää; viimeinen oli viime torstaina. Meitä oli kymmenen henkilöä ja kävimme Animals in Need -eläintensuojelupaikassa. Siellä hoidetaan 500 eläintä, joista 300 ovat villieläimia. Paikassa on 50 pelastettua koiraa, jotka odottavat uutta kotia.
Päivämme alkoi kello 10.30 ulkoiluttamalla koiria. Jokainen meistä sai yhden koiran ja pari kakkapussia. Monet meistä oli jo kokemus koirien kanssa, mutta kaksi henkilöä ei ollut koskaan kävelyttänyt koiraa, enkä minäkään ollut kävelyttänyt koiraa moneen vuoteen. Lapsena kuitenkin ulkoilutin isovanhempien koiraa usein ja ystävälläni oli koira, jota kävelytin hänen ollessaan lomalla.
Heti kun Candy tuli ulos sen häkiltään, se tuli luokseni ja hyppäsi minun päälle saamaan rapsutuksia ja yrittämään nuolla kasvojani. Koska se valitsi minua, otin sen hihnan ja menimme puistoon. Olin vähän peloissani, koska en tunne tätä aluetta ja olen erittäin taitava eksymässä! Löysin kuitenkin puiston, vaikka kävelymatka sinne kesti noin 20 minuuttia, ja reitti meni tietä pitkin, joten minua ahdisti, koska autoja olivat niin lähellä. Mutta Candy totteli hyvin ja käyttäyttyi täydellisesti.
Matka takaisin oli vielä helpompi, koska en tarvinnut tarkistaa puhelintani tietämään kävelinkö oikeaan suuntaan: Candy tiesi reitti. Eräänä hetkenä olin varma siitä, että se meni väärään suuntaan, mutta seurasin sitä, koska suuntavaistoni on niin huono, ja onneksi Candy oli oikeassa. Sen lisäksi, kun meidän piti ylittää tietä tuleva rekka pysäytti vapaaehtoisesti ja odotti, jotta voisimme ylittää turvassa; olin kovin kiitollinen siitä.
Kävelyn jälkeen tuli uusi tehtävä: siivota, desinfioida ja laittaa olkia maalle, jotta pieni navetta olisi valmiina ottamaan kilpikonnan vastaan seuraavana päivänä. Tämä oli tietysti raskaampaa töitä, mutta tyydyttävää. Lounaan ja muutaman lisätehtävän kuluttua, menin kotiin väsynyt, mutta onnellinen siitä, että voin auttaa tätä hyvää ja tärkeää järjestöä.
