Ensimmäisinä öinään hän ajatteli, kuka häntä kaipaisi. Hänen vanhempansa? Varmasti, mutta eikö hän ollut vain tehnyt sen mitä lapsilta muutenkin odotetaan? Hän oli lähtenyt pois, ei omasta tahdostaan, mutta jo vuosia hänestä oli tuntunut, että isä ja äiti kasvattivat häntä kuin eivät malttaisi odottaa sitä hetkeä, kun hän olisi heille vain loittoneva selkä. Isä ja äiti kyllä rakastivat häntä, sitä eM ei epäillyt, mutta he aina katsoivat häntä kuin olisivat yllättyneet hänen läsnäolostaan, hän oli peura joka oli eksynyt rivitalon avoimesta ulko-ovesta olohuoneeseen.

For the first few nights, he wondered who would miss him. His parents? Definitely, but hadn't he just done what was expected from children anyway? He had left away, not by his own free will, but for him, it had already felt for years as if his father and mother raised him as if they couldn't wait for the moment when he would be just a receding back to them. His father and mother really loved him, which eM didn't doubt, but they always looked at him as if they were surprised by his presence, he was a reindeer which had got lost, into the living room from the open front door of the terraced house.

* tahto : will (one's independent faculty of choice; intention or decision

* kasvattaa : (transitive, parenting) to rear, bring up, raise

* epäillä : (usually atelic) (transitive) to doubt, question, wonder, be skeptical about, be doubtful

* yllättyä : (intransitive) to be surprised (by) (with elative)

* peura : reindeer

* eksyä : (intransitive) to get lost, stray, go astray, lose one's way

* rivitalo : terraced house

* avoin : open