Viime viikonloppuna korjasin valkosipuliäni. Olin istuttanut 35 kynttä ja korjasin 20 niistä. Viljelypalstallani on jäljellä 10, koska viisi kuoli.

Valkosipuliä on kaksi tyyppiä: sillä on joko pehmeä tai kova "kaula". Olin istuttanut pehmeäkaulaisia kynsiä, koska tämän lajin säilyttäminen on helpompaa. Jos ne kuivataan hyvin, ne kestävät monta kuukautta. En ole kuitenkaan kuivannut niitä. Prosessi kuulostaa vaikealta, ja jos erehtyisin ja valkosipulia olisivat syömäkelvottomia, olisin niin surullinen!

Toinen menetelmä on pakastaa valkosipulia. Valmistin kaikki kynnet (kuorin ja pilkoin ne) ja sitten laitoin palaset jääpalalokerikkoihin. Vaikka vietin pari tuntia valmistamassa valkosipuliani, kun laitan ruokaa tulevaisuudessa tarvitsen vain pari sekuntia ottaa jääpalan pakastimesta käyttämään sitä. En tykkää valkosipulin pilkkomisesta, mutta kaikki reseptini vaativat valkosipulia, joten tämä on tavallisesti ärsyttävä vaihe rouan laittamisessa. Ei enää!

Lisäksi oli paljon hauskempaa valmistaa kaikki vuoden valkosipulia yhdellä kertaa kuuntelessani pari tuntia podcasteja. Viikonloppuna oli myös helle, joten en halunnut mennä ulos: tämä oli täydellinen ajoitus tälle tehtävälle. Nyt minun täytyy vain miettiä, mitä teen jäljellä olevilla valkosipulilla. Viime vuonna istutuin saman määrän, mutta sain paljon pienemmän sadon. Minun ei tarvitse enemmän valkosipulia, mutta ehkä voisin antaa ne yhdelle ystävälle...